Viimeisten viiden vuoden aikana yhteistyömallista on tullut väistämätöntä todellisuutta. Monilla aloilla on syntynyt uusia jakamiskonsepteja, jotka perustuvat ”uberisaatioon” tai ”blablacarisaatioon”. Samoin kuin autojen yhteiskäyttö, myös ilmailuala on kehittynyt! Viime vuosina uudet toimijat ovat yrittäneet mullistaa alaa ehdottamalla mullistavia tarjouksia halvoista yksityislentokoneiden yhteiskuljetuksista yhteiskuljetussovellusten avulla.AEROAFFAIRES tarkastelee, miten tämä uusi malli toimii ja mitkä ovat turvallisen matkustamisen rajat.
Mitä co-pilottaminen on?
Co-pilotoinnin käsite on yksinkertainen: ei-ammattimainen lentäjä suunnittelee lennon kevyellä lentokoneella ja tarjoaa tyhjiä paikkojaan erityisellä alustalla. Useat start-up-yritykset ovat lanseeranneet tämän palvelun vuodesta 2015 lähtien.
Mitä säädöksiä air Blablacariin sovelletaan Euroopassa?
Euroopan unionissa lentokoneiden käyttöön kyytien jakopalveluna sovelletaan poikkeusta. Lokakuun 5. päivänä 2012 annetun asetuksen (EU) N:o 965/2012 6 artiklan 4 a kohdan a alakohdassa sallitaan ”ei-monimutkaisten moottorikäyttöisten ilma-alusten” käyttö ”yksityishenkilöiden suorittamina yhteiskustannuslentoina edellyttäen, että välittömät kustannukset jaetaan kaikkien ilma-aluksessa olevien kesken, lentäjä mukaan lukien, ja että välittömät kustannukset maksavien henkilöiden määrä on enintään kuusi henkilöä”.
Ranskassa yhteislentäminen on ollut sallittua, koska 31. heinäkuuta 1981 annetun siviili-ilmailun muun kuin ammattilentäjän (ilma-alusten lentohenkilöstön) todistuksista, lupakirjoista ja pätevyydestä annetun asetuksen 4.2.2 artiklan a kohdassa säädetään, että ”yksityislentäjä voi jakaa lennon käyttökustannukset matkustajiensa kanssa”. Euroopan unionin lainsäädäntö saatettiin osaksi Ranskan lainsäädäntöä 9. helmikuuta 2015 annetulla asetuksella.
Vuodesta 2016 lähtien DGAC (Direction Générale de l’Aviation Civile) on todennut, että ”yhteislentotoiminnan järjestäjien on hankittava lentoliikennelupa (AOC) ja liikennelupa”.
Elokuussa 2016 DGCA antoi uudet määräykset, joiden tavoitteena oli luoda puitteet co-pilotointitoiminnalle ja rajoittaa Salan jalkapalloilija-asian kaltaisia laittomia matkustajakuljetuksia.
Siinä erotettiin kaksi yksityislentojen luokkaa:
”Ympärilennot, joiden lentoonlähtö ja laskeutuminen kestää alle 30 minuuttia ja joiden aikana ilma-alus ei kulje yli 40 kilometriä lähtöpaikastaan, suorittaa yksityislentäjä”, jolla on lupakirja, ja ”vaaditaan vähintään 200 tunnin lentokokemus lentäjän lupakirjan saamisen jälkeen ja 25 tunnin viimeaikainen lentokokemus viimeisten 12 kuukauden aikana”. Tämä lentoluokka kuuluu lentokerhoissa suoritettavia ensilentoja koskevan lain soveltamisalaan.
Suunnistuslennot, eli lentokoneen ja sen matkustajien matkustaminen pisteestä A pisteeseen B, joihin sovelletaan tiukempaa lainsäädäntöä: ”Jos lentäjällä ei ole kaupallisen lentäjän lupakirjaa, vaaditaan (…) mittarilentokelpuutus tai opettajakelpuutus”
Vuonna 2017 eräs yksityislentäjä valitti Conseil d’Etatiin ultra vires -perusteella, joka kumosi DGAC:n 23. elokuuta 2016 antaman ohjeen. Siitä lähtien rinnakkaislentäminen on ollut Ranskassa sallittua ilman muita kuin EU:n lainsäädännössä säädettyjä rajoituksia.
Alun perin ohjaamomatkustaminen oli sallittua, ja sitä on harjoitettu matkailuilmailun alkuajoista lähtien. Euroopan komission mukaan yksityislentäjällä, jolla on PPL-lupakirja (Private Pilot Licence), on oikeus ottaa matkustajia ilma-alukseensa, jos hän jakaa lennosta aiheutuvat kustannukset kaikkien koneessa olevien henkilöiden kanssa. Jos matkustaja ei jaa kustannuksia, kyseessä on laiton kaupallinen matkustajaliikenne. Säännökset rajoittavat matkustajien määrän 6:een tässä hyvin erityisessä yhteydessä. Todellisuudessa tätä sääntöä sovelletaan vain, jos matkustajat kuuluvat lentäjän henkilökohtaiseen verkostoon. Sen sijaan uudet perämiesalustat tuovat yhteen ihmisiä, jotka eivät tunne toisiaan etukäteen. Tavallaan ne käyttävät sääntöjä hyväkseen ja kehittävät niitä.
Direction Générale de l’Aviation Civile(DGAC) on ilmaissut huolensa yhteispilottialustojen kehityksestä ja on lopulta päättänyt sallia käytännön. Fédération Française Aéronautique (FFA) puolestaan antoi lausuntonsa tästä mallista tammikuussa 2020. Yhteispilotointia” kutsutaan ”laajennetuksi jaetun kustannuksen lentämiseksi”, ja sitä saavat tarjota vain FFA:n jäsenenä olevat lentokerhot ja -alustat. Liitto hyväksyy sen ja tunnustaa sen merkityksen matkailulentotoiminnan kehittämisessä ja demokratisoinnissa. Itse asiassa FFA:n mukaan 148 lentokerhoa antoi luvan laajennettuihin omakustannuslentoihin vuonna 2019, jolloin lennettiin 2 535 lentotuntia ja kuljetettiin 3 647 matkustajaa. Näille lentokerhoille annettiin noin 400 000 euroa yhteislentojen ansiosta.
FFA:ssa on kuitenkin useita suojatoimia. Kunkin lentokerhon on määriteltävä omat kriteerinsä laajennetuille kustannustenjakolennoille. Lisäksi lentokerhojen puheenjohtajien on määriteltävä tarkasti, ketkä lentäjät saavat lentää laajennetun kustannustenjakojärjestelmän mukaisesti. Lisäksi lennolle pääsyn hinta ei saa ylittää lennon kokonaiskustannuksia, vaan sen on pysyttävä kustannustenjakojärjestelynä.
Nykyään yhteiskäyttöinen lentäminen on kehittymässä sekä Ranskassa että Euroopassa. Kaikki nämä alustat eivät kuitenkaan ole sijoittuneet samaan segmenttiin. Jotkut ovat erikoistuneet matkailulentoihin. Lentäjät tarjoavat pääasiassa matkoja, joilla on sama lähtö- ja tulopaikka ja joilla voi tutustua alueeseen ilmasta käsin. Toiset taas ovat erikoistuneet kuljetuksiin, joiden saapumispaikka on eri kuin lähtöpaikka. Jälkimmäiset pyrkivät kilpailemaan liike- ja kaupallisen lentoliikenteen kanssa.
Kuten välittäjät, myös nämä perämoottorilentoalustat käyttävät erityyppisiä lentokoneita: helikoptereita, yksityislentokoneita jne.

Helikopterin perämiesohjaus
Helikopterin yhteiskäyttöohjaus on myös mahdollista. Alun perin laki määräsi tiettyjä turvatoimia, jotka tekivät julkisesta matkustajaliikenteestä helikoptereilla kohtuuttoman vaikeaa. Esimerkiksi Tour de Paris -kilpailuun sallittiin vain kaksimoottoriset helikopterit. Koska kyseessä oli asuttu alue, jossa ei ollut välittömiä keräilyalueita, DGAC selitti, että vaadittiin kahdella ”suuritehoisella” moottorilla varustettuja helikoptereita.
Valtioneuvoston 22. kesäkuuta 2017 tekemän päätöksen jälkeen tähän lajiin ei ole tehty poikkeuksia: yhteislentokäytäntöä sovelletaan myös helikoptereihin. Nyt on mahdollista nauttia poikkeuksellisesta lennosta käyttämällä kolmannen osapuolen alustaa, joka tuo yhteen itsenäiset lentäjät ja matkustajat.
Helikopterit ovat ihanteellisia lyhyille matkoille, ja niillä voi päästä vaikeasti saavutettaviin paikkoihin, kuten Saint-Tropez La Môle lentokentälle.
Tässä on luettelo tehtävistä, joihin helikopterin vuokraus sopii täydellisesti:
- VIP-helikopterikuljetukset pisteestä pisteeseen (Festival de Cannes)
- Helitaxi – helikopteritaksi (Transfert entre Nice et Monaco)
- Bussikuljetukset lentoasemille ja lentoasemilta (Transfert centre de Paris vers CDG ou le Bourget)
- Liike- ja yritysmatkat (asiakasseminaarit, henkilöstön kannustimet)
- Helikopterin kaupunkikierrokset (New-York )
- Urheilutapahtumat (Grand Prix de Monaco tai Tournoi des 6 Nations)
- Kuljetukset vuoristohiihtokeskuksiin ja -alueilta, kuten Courchevel, St Moritz tai Gstaad
- Kuljetus saarelle (Iles Baléares, Corse )
- Vols touristiques ( Chateaux de la Loire, Deauville, plages du débarquement Normandiassa)
- Baptême de l’air en hélicoptère
Matkailu jet d’affaires kanssa
Nautitko arvokkaasta lennosta yksityisen suihkukoneen mukavuudella edulliseen hintaan?
Tähän haasteeseen ovat viime vuosina tarttuneet useat perämiehiä tarjoavat verkkosivustot. Erityisesti Ranskassa yksityislentokoneiden yhteiskuljettajuus monipuolistuu ja lisääntyy: yhteiskuljettajuus Pariisissa, Lyonissa, Rennesissä, Marseillessa, Bordeaux’ssa: valinnanvaraa riittää.
Yksityislentokoneiden yhteistoimintalennot ovat yhä edullisempia, mikä johtuu demokratisoitumisesta ja huippuluokan ilmailun periaatteen laajentamisesta.
Kuinka paljon maksaa lentäminen perämiehen kanssa?
Alennettujen hintojen kilpajuoksussa jotkin alustat tarjoavat huikeita hintoja, kuten 297 euron hintainen Pariisi-Lontoo-lento. Vaikka nämä hinnat saattavat näyttää uhmaavan kaikkea kilpailua, matkustajat eivät voi ennakoida näitä lentoja etukäteen.
Todellisuudessa nämä ovat pikemminkin ”tilaisuuslentoja” kuin reittilentoja, jotta vältyttäisiin useimmiten vols à vide. Vaikka yhteistoiminnallinen yksityislentomatkustaminen on siis houkuttelevaa hintansa vuoksi, se tarjoaa hyvin vähän joustavuutta.
Yhteispilotointi:liikelentotoiminnan rajoitteet
Ilmailun Blablacar vaikuttaa ihanteelliselta liikeilmailuun. Sen avulla lentäjät voivat leikata kustannuksia ja matkustajat matkustaa erittäin kilpailukykyiseen hintaan. Se on kuitenkin edelleen yksityisilmailun ja kaupallisen liikenteen rajalla. Se herättää erityisesti useita turvallisuuteen, vakuutuksiin ja epäreiluun kilpailuun liittyviä kysymyksiä.
Ei-ammattimaiset lentäjät
Laajennettuja kustannustenjakolentoja suorittavat muut kuin ammattimaiset yksityislentäjät. Nämä lentäjät ovat päteviä kuljettamaan tuntemiaan matkustajia maksuttomalle kevytlentolennolle. Heillä ei kuitenkaan ole tarvittavaa pätevyyttä ja koulutusta, jotta he voisivat kuljettaa tuntemattomia matkustajia maksua vastaan. Vieraiden kuljettaminen maksua vastaan asettaa lentäjälle paineita aikataulujen ja lento-olosuhteiden noudattamisen suhteen sekä riskin lentojen peruuntumisesta huonon sään sattuessa. Perämiesten on täytettävä alhaisemmat vaatimukset taitojen, kokemuksen ja lääketieteellisen kelpoisuuden osalta. Tämä lisää merkittävästi vaaratilanteiden riskiä lennon aikana.
Liikelentotoiminnassa noudatetaan julkista matkustajaliikennettä (TPP) koskevia sääntöjä, joissa ehdot ovat paljon tiukemmat. Lentäjiä on oltava vähintään kaksi, ja heillä on oltava kaikki kaupallisessa matkustajaliikenteessä vaadittava pätevyys. Näillä lentäjillä on myös IFR-pätevyys (mittarilentosäännöt), jonka ansiosta he voivat lentää mittarilennoilla erityisesti huonoissa sääolosuhteissa. Useimmilla ei-ammattimaisilla lentäjillä ei sitä vastoin ole kelpoisuutta lentää näiden lentosääntöjen mukaisesti.
Soveltumattomat kevyet ilma-alukset
Yhteispilottimallissa käytettävät ilma-alukset ovat usein yksimoottorisia matkustajakoneita. Niitä lentää yksi ohjaaja, niiden ohjaamo on kapea ja kantama hyvin rajallinen.
Liikelentotoiminnassa sääntö on yksinkertainen: ”kaksi lentäjää, kaksi moottoria”. Kaikkien lentokoneiden on oltava kaksimoottorisia (lukuun ottamatta Pilatus PC-12 ja TBM 850 vuodesta 2017 lähtien), jotta varmistetaan, että yksi moottori on käytettävissä vian sattuessa. Lisäksi näitä yksityislentokoneita liikennöivillä lentoyhtiöillä on lentotoimintalupa (AOC). Kyseessä on perustavanlaatuinen hyväksyntä, joka takaa lentokoneiden korkeatasoisen huollon ja lentäjien pätevyyden tiukan valvonnan. Harrastajalentäjillä tai lentokerhoilla ei kuitenkaan ole ansiolentolupakirjaa, joka takaisi, että ne voivat kuljettaa matkustajia parhaissa mahdollisissa olosuhteissa.
Lisäksi näillä yhteistyöalustoilla tarjottavat kevyet lentokoneet ovat melko hitaita, kapeilla ohjaamoilla, vähillä istumapaikoilla ja rajoitetulla kantamalla. Ne eivät sovellu lainkaan liikelentotoimintaan. Vain sellaisiksi tunnustetut yksityiset suihkukoneet voivat täyttää räätälöityjen lentojen vaatimukset. Niiden hytit on suunniteltu erityisesti liikematkustamiseen, ja niiden kapasiteetti mahdollistaa lentämisen yöllä, huonoissa sääolosuhteissa ja vaikeissa lähestymisissä syrjäisille alueille.
Vakuutuksen puute
Blablacarin kaltaisiin yhteistyölentoihin liittyy merkittävä vakuutusriski. Tämä koskee sekä matkustajia että ilma-alusten omistajia.
Ilmaiskuljetuksissa (matkustajien ja lentäjän kesken jaetut kustannukset) lentäjä voidaan saattaa vastuuseen vain todistettavasti tapahtuneesta virheestä, jonka enimmäismäärä on 114 336 euroa matkustajaa kohti, ja ”vain lentoyhtiön anteeksiantamaton virhe mahdollistaa tämän enimmäismäärän poistamisen ja täyden korvauksen myöntämisen”.
Jos kyseessä on julkisen liikenteen ehdoilla liikennöity maksullinen lento, vastuu voi syntyä oletetusta (ja todistamattomasta) tuottamuksesta, ja sen enimmäismäärä on 140 000 euroa matkustajaa kohti. Lentoliikenteen harjoittajan on osoitettava, että se ei ollut syyllinen tai että onnettomuuden aiheutti kolmas osapuoli, jotta se ei joutuisi maksamaan täyttä korvausta.
Matkustajat, jotka lähtevät lennolle toisena perämiehenä, ovat näin ollen paljon vähemmän suojattuja kuin jos he olisivat tehneet sen liikelentotoimintaa koskevan lainsäädännön puitteissa.
Ilma-alusten omistajat, olivatpa he sitten yksittäisiä oikeushenkilöitä tai lentokerhoja, altistavat itsensä myös tarjotessaan ilma-aluksiaan tämäntyyppisiin lentoihin. Onnettomuuden sattuessa heidän vastuunsa ja erityisesti rikosoikeudellinen vastuunsa voidaan kyseenalaistaa.
Yhteispilotointi on kaupallisen ilmailun rajamailla. Onnettomuuden sattuessa tuomioistuimen tehtävänä on luokitella yhteiskustannuslento uudelleen laittomaksi julkiseksi matkustajaliikenteeksi. Ranskan liikennelain L6236-6 pykälän mukaan lentoliikenteen harjoittajaa voidaan rangaista enintään yhdellä vuodella vankeutta ja 75 000 euron sakolla.
Tämä vakuutusturvan puute muistuttaa jalkapalloilija Emiliano Salan onnettomuutta tammikuussa 2019. Kenelläkään tapahtumaan osallistuneella ei ollut lentotoimintalupaa. Sen enempää lentokoneella kuin lentäjälläkään ei ollut lupaa kuljettaa matkustajia kaupallisilla lennoilla, ja nykyään on hyvin vaikeaa määrittää vastuuta tästä traagisesta onnettomuudesta.
Yrityksillä, jotka käyttävät säännöllisesti yksityislentokoneita liikematkoihin, ei ole varaa turvautua yhteiskäyttöön. Vakuutusriski on liian suuri. Yritysten on kuljetettava henkilökuntaansa mahdollisimman turvallisissa olosuhteissa, ja niillä on oltava täysi vakuutusturva henkilökuntansa ja maineensa suojelemiseksi.
Vilpillisten tavaroiden kuljettamisen riski
Yhteistyölentomatkat eivät ole julkista liikennettä koskevien säännösten mukaisia lentoja. Lentokoneet on siksi vapautettu tullitarkastuksista ja Euroopan lentoturvallisuusviraston (EASA) tarkastuksista. Näillä lennoilla huumeita voidaan kuljettaa huomaamattomasti ja lentokoneen lentäjän tietämättä.
Lentäjän oikeudellinen vastuu voi olla sidottu, kuten Air Cocaïne -tapaus osoittaa, jossa kaksi ranskalaista ammattilentäjää joutui osalliseksi huumausaineiden kuljetukseen.

Yhteispilotointi ei täytä liikematkustajien vaatimuksia
Suihkukoneiden yhteispilottipalvelut eivät juurikaan vastaa yritysten ja liikematkustajien tarpeita. Liikematkustajat tarvitsevat räätälöityjä ratkaisuja, jotka sopivat täydellisesti heidän yrityksensä liikematkustuskäytäntöihin.
Lisäksi näillä alustoilla tarjotut kevyet lentokoneet eivät sovellu lainkaan liikematkustajien tai varakkaiden matkustajien kuljettamiseen.
Lisäksi onnettomuusriski on suurempi kuin julkisessa liikenteessä, eikä vakuutusturva riitä suojaamaan yrityksiä ja työntekijöitä. Turistilentoliikenteessä valitettavan säännöllisesti tapahtuvat onnettomuudet ovat muistutus siitä, että on syytä kääntyä pätevien ja vakuutettujen ammattilaisten puoleen voyage d’affaires.
Yksityislentokoneen yhteiskuljetus voi olla edullinen ratkaisu lyhyille lentomatkoille jonkin alueen ympäri, mutta ei työmatkoille. Paras tapa lentää täysin turvallisesti ja parhaissa olosuhteissa on edelleen kääntyä erikoistuneen lentomeklarin puoleenAEROAFFAIRES. Olemme sitoutuneet etsimään sinulle parhaat ratkaisut, jotka vastaavat tarpeitasi.
Esimerkkejä yksityisen suihkukoneen vuokraamisen arvioiduista hinnoista :
– Pariisi – Deauville enintään 4 matkustajalle, alkaen 4 200 € ilman arvonlisäveroa
– Pariisi – Arcachon enintään 4 matkustajalle, alkaen 7 100 € ilman alv:tä
– Pariisi – Biarritz enintään 4 matkustajalle, alkaen 7 800 € ennen veroja.
Pyydä tarjous osoitteesta formulaire en ligne nyt.
AEROAFFAIRES -tiimi on tavoitettavissa 24/7 puhelimitse numerosta +33 (0)1 44 09 91 82 tai sähköpostitse osoitteesta info@aeroaffaires.com
kuvat: M: Pixabay: SnottyBoggins, Pixel2013, InsightPhotography